Psykoosisairauksien periytyvyyttä selvittävä suurhanke on käynnistynyt Suomessa

Suomessa käynnistyi syksyllä 2015 psykoosisairauksien periytyvyyttä selvittävä laaja kansainvälinen tutkimus. SUPER-nimellä kulkeva hanke kattaa koko Suomen. Kolmivuotisen hankkeen  kuluessa 10,000 suomalaisen psykoosipotilaan toivotaan osallistuvan tutkimukseen. Tutkimus toteutetaan amerikkalaisen tutkimuslaitoksen myöntämän merkittävän rahoituksen turvin. 

Perintötekijöiden tiedetään olevan tärkeä tekijä psykoosisairauksien synnyssä. Vakaville mielenterveyshäiriöille altistavia geenimuotoja on kuitenkin tunnistettu vasta vähän. SUPER-tutkimuksen päätavoitteena on saada lisää tietoa näiden sairauksien perinnöllisistä syistä ja sitä kautta tautimekanismeista. Tämän tiedon avulla myös monien potilaiden kipeästi kaipaamien uusien hoitojen ja lääkkeiden kehitystyö mahdollistuisi. Geenejä voidaan kuitenkin menestyksellisesti tutkia vain, jos osallistujia on riittävän paljon. Tavoitteena onkin saada vähintään 10,000 suomalaista potilasta mukaan tutkimukseen.

Tutkimushanke toteutetaan  ulkomaisen rahoituksen turvin. Hankkeen taustalla on amerikkalaisen Broad Institute of MIT and Harvard ‐tutkimuslaitoksen yhteydessä toimiva, vuonna 2007 perustettu Stanley Center for Psychiatric Research, joka on myöntänyt SUPER-tutkimuksen toteuttamiseen 10 miljoonaa dollaria. Stanley Centerin toiminta puolestaan perustuu hyväntekijä Ted Stanleyn myöntämiin satojen miljoonien dollareiden lahjoituksiin. Tämän multimiljonäärin oma poika sairastui jo vuosikymmeniä sitten kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja siitä lähtien Stanley on omistautunut rahoittamaan nimenomaan psykiatristen sairauksien tutkimusta.

Suurin osa nykyhetken tietämyksestä psykoosisairauksien syistä perustuu syntyperältään eurooppalaisten potilaiden avulla tehtyihin tutkimuksiin. Tässä suurhankkeessa tavoitteena on laajentaa tutkimus maihin, joissa on mahdollisimman erilainen geeniperimä. Näytekeräysten pääpaino tuleekin olemaan Aasiassa ja Afrikassa. Suomi puolestaan on mukana, koska geeniperimämme poikkeaa asutushistoriamme takia merkittävästi keskivertoeurooppalaisista.

Suomessa hanketta johtaa Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa. Hanke käynnistyy ensimmäiseksi Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden alueilla. Näytteet tallennetaan THL Biopankkiin.

”On valtavan hieno asia, että tämän hankalasti tutkittavan ja potilaiden elämää merkittävästi vaikeuttavan sairausryhmän tutkimiseen on nyt saatu näin suuri panostus. Suomelle on kunnia olla ensimmäinen useista tähän tutkimushankkeeseen osallistuvista maista”, luonnehti tutkimusta johtava professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista ja Broad Instituutista.

”Suomi on monestakin syystä ihanteellinen maa aloittamaan potilaiden rekrytointi tähän tärkeään tutkimukseen”, totesi Steven Hyman, Stanley Centerin johtaja.

”Sen lisäksi, että ainutlaatuisen geeniperimänsä ansiosta sairauksien perinnöllisten syiden selvittäminen on täällä helpompaa, suomalaiset tutkijat ovat pitkään olleet lääketieteellisen genetiikan alan huipulla. Suomalaisten potilaiden tutkimusmyönteisyys on myös suuri etu.”

Lisätietoja:

Professori Aarno Palotie
Puh. 041 501 5915
Sähköposti: aarno.palotie@helsinki.fi

Stanley Centerin saamasta suurlahjoituksesta kertova tiedote